Bloggaamisen motiivit!

Olen jonkun aikaan miettinyt blogin jatkoa ja syitä bloggaamiselle. Olen ollut aikaisemmin ihan suht tyytyväinen blogiini. Olen saanut aikaseksi kirjottaa tekstiä. Kuvia silloin kun on. Nyt rupee oma suhtautuminen bloggaamiseen muuttumaan, ja sen myötä bloggaaminen aiheuttaa muun elämän lisäksi pahasti päänvaivaa ja väsähdän. Haluaisin siis todella kehittää blogia parempaan ja kyllä. Toivoisin edes muutamaa kymmentä lukijaa, ja yhteistyökumppaneita. Päänvaivaksi mulla muodostuu kuvat. Ensinäkin jos nyt vaan ei ole kuvia? Otanko kuvan kukasta vaan sen takia että saan edes yhden kuvan blogiin?? Ja tokihan sen yhden/muutaman voi, mutta eihän se nyt pidemmän päälle ole kiva jos joka postauksessa on se kukka. Toinen on kuvakoot, ja kuvien määrä. En todellakaan tiedä mitä teen kuvien kanssa ulkomaan reissujen jälkeen. Ja kuvien muokkaaminen? Ei herrajee!! Haluaisin toki oppia ja osata, mutta jos jokainen kuva pitäisi muokata?? Pelkästään kuvien muokkaamiseen menisi tunti-kaksi?? Ainakin tällä osaamattomalla. Miten sitten nämä blogia varten otetut kuvat jotka täyttää sitten koneen tilan?? Itsellä ainakin nyt kova työ niitä poistella. Pitäisi kyllä.
Olen kyllä omasta mielestäni ihan hyvään tahtiin postaillu. En ottanut paineita siitä että kerran viikossa pitäisi jotain laittaa, mutta postaillu useammin kuin kerran kuukaudessa. Ja sitten nuo asukuvat. Ensinäkin tylsä katsoa, jos kerran kuussa tulee sama asukuva. Osa asuista ovat epäonnistuneet, eikä niitä viitsi kuvata. Vihaan myös kuukauden yhteenvetoja, vaikka ne tuntuvat ihmisiä kiinnostavan. Eikö se ole turhaa jos asiat on jo aikaisemmin kerrottu? Ähh.... Pidän toki myös kosmetiikasta, mutta en juurikaan osaa kertoo niistä, ellei tuote satu olemaan erityisesti suosikkini. Nykyisistä suosikeista tosiaan voisi/pitäisi ehkä tehdä postaus... Myös kirjoista postaaminen on jostain syystä jäänyt vähälle. Siinä pitäisi skarpata. Uusi kamera ja läppäri on kyllä hankinta listalla. Toivottavasti sitten blogi innostus saa uutta potkua.

Blogi skandaali!

Heipsan!!

9.10.2015 Blogimaailma lievästi sanottuna hieman räjähti. Kyseessä on siis erääseen blogiportaaliin liittyvää työpaikkakiusausta (?) ensin Enca Boon -blogissa, ja sitten Mami GoGo -blogissa. Itsellä on aina tapana katsoa asiaa monelta kantilta, ja yrittää asettua toiseen asemaan. Yritän tässä olla puolueeton, mutta "paskat kirppislöydöt" FB-sivuilla ylläpidon vastaukset kysymyksiin ovat ympäripyöreitä, ja sellaisia "Yritän olla asiallinen siinä onnistumatta" -fiilis. Itse teen välillä tuota samaa. Siis että yritän aloittaa asian asiallisesti, mutta kiukku käyrä nousee sitä mukaan kun asiasta kirjoitan, eikä teksti sitten enään olekkaan sellainen mukava ja rento. Myös mitä hieman ihmettelin oli se, että sisällön tuottajan vaihtuminen kerrottiin vasta nyt asian tullessa ilmi. Jos sisällöntuottajan vaihdosta olisi ilmoitettu saman tien, olisi ainakin omat fiilikset olleet hieman paremmat. "Blogihan oli toiminnassa jo ennen ko sisällöntuottajien palkkaamista. Miksi ei jatkuisi?" On yksi Bastella Median vastaus siihen, jatkuuko blogi kun sisällöntuottajat on potkittu pihalle. Omasta mielestäni en ainakaan lue blogia nimen takia tai että olen aikaisemmin sitä seurannut. Jos sisällön tuottaja vaihtuu, ei blogikaan ole enään sama, mitä alettiin lukemaan. Kuten moni FB ryhmässä onkin jo sanonut ja tehnyt, on moni jo lopettanut blogien seuraamisen. Kaikella on 2 puolta, mutta tässä asiassa ainakin omasta mielestä voiton vie bloggarit. Vaikka onkin sana-sanaa vastaan, mutta että joku toinen on kokenut saman. Myös sosiaalisen median puolella, Bastella olisi voinut toimia fiksummin. Luulivatko he että kukaan ei huomaa muuttunutta kirjoitustyyliä, tai keskeneräistä allekirjotusta? Eikö erityisesti blogimaailman pitäisi tietää (ja nimennomaan suosituissa blogeissa) kuinka nopeasti asiat leviävät sosiaalisessa mediassa ja saada kuraa niskaan? Mielestäni Bastellan edustaja on myös sosiaalisen median puolella käyttäytynyt epäammattimaisesti.

Toivottavasti me muutkin opimme teksteistä jotain, ja luemme sopimukset tarkkaan, ja pidetään huoli omista oikeuksista. En tiedä miten blogiportaali toimii, mutta itse ainakin toivon että blogini tunnukset pysyvät vain ja ainoastaan minulla. Tytöille toivotan vain kovat tsempit!


Kuala Lumpur 2015








Isäni kämppä sijaitsee Bangsar Southissa. Olin niin innoissani kun näin isäni kämpän. Jotain kuvia sisältä otin, mutta laitan ne ehkä myöhemmin. Seuraavalla reissulla täytyy myös ottaa enemmän kuvia alueesta. Uima-allas on niin Dream, ja pihalla on myös lasten allas, kiipeilyteline, kuntosali ja lapsille Playroom. Siskoni erityisesti piti siitä, niin oli helppo saada lapsille tekemistä ilman että tarvitsi kauheasti miettiä mitä keksisi ja minne mennä. Isä kun oli päivät töissä. Ehkä saan seuraavalla reissulla paremmat yleiskuvan asuinpaikasta. Parvekkeelta tosiaan näkyy myös Kuala Lumpurin maamerkki Petronas Tower.
Itse olisin mielelläni ollut vähemmän aikaa balilla ja enemmän Kuala Lumpurissa. Balilla oli kyllä paljon aktiviteettiä, jos lapsia ei olis ollut mukana. Muuten paikka oli hieman pettymys, ja kauniimpiakin paikkoja on. Mielestäni jotenkin epäsiisti. Toki sitten sain uuden maan käyntilistalleni. Kun saavuimme Kuala Lumpuriin, kävimme Bangsarin ostarilla syömässä. Itse otin bambunlehteen(?) käärittyjä kanoja, Muistit vähän hämärtynyt, pitäisi kirjoittaa aina saman tien. Isäni otti tuollaisen olisikohan ollut ankkaa, ananas kipossa. Jälkkäriksi söimme Mango Sticky Ricea jäätelön kanssa. Eli siis kookosmaidossa keitettyä riisiä ja mangoa. En oo hirveen Mangon ystävä mutta oli kyllä ihan hyvää.
Yhtenä iltana kävimme syömässä isäni ehdottamassa Barbecue Gardenissa, missä isä oli käynyt työkavereiden kanssa. Yksi ravintolan erikoisuuksista on alligaattori.  (kuva ylhäällä). Ravintola sijaistee rakennuksen katolla, ja pöydissä on omat paisto alustat. Me otimme 2 menuta ja alligaattoria, ja jaoimme sen 4 pekkaan niin että jokainen sai maistaa kaikkia. Normaalisti itse paistetaan lihat (?) mutta koska meillä oli lapsia ja pöytä täynnä, työntekijät paistoivat meidän puolesta toisella pöydällä. Lasten turvallisuuden takia. Toinen tilaamistamme menuista saatiin väärin. Ketään meistä kun ei innostu oikeen merenelävistä. Mutta siinähän se meni ja täynnä oltiin. Hyvitykseksi saatiin juoda niin paljon kun haluttiin... Taisi olla arkipäivä, pilvistä ja olimme ainoat asiakkaat. Saattoi siellä olla olla parveke lämmittimet (jos niitä edes tarvitsee?) ja koko ravintolan yläpuolelle sai katoksen kiinni jos alkaa satamaan. Meidän aikana ne laitettiin varmuuden vuoksi kun oli niin harmaata, mutta ei sitten alkanutkkaan satamaan. Sateet voi alkaa todella nopeastikkin. Edellisellä malesian reissulla yltyi kaatosateeksi parissa minuutissa, ja juuri ja juuri ehdittiin hypätä taksiin. 




Käytiin me sitten tietysti myös maamerkillä Petronas Twin Towerissa. Minä ja isä ollaan aikasemminkin oltu siellä vuonna 2012, josta taitaakin olla postaukset samoilla hastageillä kuin tämäkin postaus. Petronas Twin Tower oli vuonna 1998 maailman korkein rakennus. (kuvaa klikkaamalla pitäisi aueta suurempi kuva)






Malesiahan on muslimi maa, mutta Batu Cave on hindujen tunnettu temppeli missä valtiovieraatkin käyvät. Temppelissä pitää olla jalat ja muistaakseni olkapäät peitettynä. Jos nyt sattuu että olet shortsit jalassa menossa niin ei haittaa. Sisäänkäynnin edessä vuokrataan pientä maksua vastaan huivi jonka nainen sitoi meidän lantion ympärille hameeksi.  Luolassa/temppelissä näkee myös apinoita (me tosin näimme vasta takasin palatessa portaille. Yksi apina oli varastanu avaamattoman pringles purkin ja tyylikkäästi korkkasi sen ja rupesi mutustelemaan.) Pieni pettymys oli että luolan sisällä oli myymälä/2. Samoin luola oli todella epäsiisti. Reunoille oli heitelty pullo tolkulla. En ole itse uskovainen, mutta tuntuu kun porukka ei olis kunnioittanut temppeliä. Myös ne 2 muistomyymälää pilasi fiiliksen mielestäni. Ymmärrän toki että rahaa tarvitaan, mutta pakkoko olla temppelissä sisällä, ja ulkopuolella oli muutenkin jo liikkeitä ja ravintola. Ylhäällä kuvassa oleva Dark Cave on kuulemma pidempi kävelyreitti. (Onko joku käynyt? Millainen oli?) ja on varmasti kokemisen arvoinen.























Follow my blog with Bloglovin